perjantai 18. lokakuuta 2013

Ihmisen omat rajat

Tämän syksyn teemana elämässäni on vahvasti omat rajat ja niiden ymmärtäminen ja löytäminen. On tervettä tunnistaa itsestään sen mitä haluaa ja mitä ei halua. Ja vieläkin tärkeämpää oman hyvinvoinnin kannalta on osata sanoa se myös muille kanssa kulkijoille. Kuinka usein toimimmekaan niin että toimimme ja teemme asioista vastoin omia tuntemuksia. Silloinkin vaikka toiminta olisi sinänsä hyvä tai vähäpätöinen, vaikkapa auton lainaaminen tai hartioiden hierominen tai kärpäsen tappaminen tai pullan syönti, mutta jos sisin sanoo syystä tai toisesta ei, niin silloin on oikein sanoa ääneen ei. Jos toimii itseään vastaan silloin toimii kaikkia vastaan. 




Entäpä kun sanotaan ei, kun pyydät ja vastaus onkin ei. Eihän se useinkaan tunnu kivalle.. Mutta mikä siinä on se mikä ei tunnu kivalle? Torjutuksi tuleminenko? Miten tulit torjutuksi? Kieltäytyjällä varmasti oli syynsä. Hän ehkä tiesi omat rajansa. Hän tuskin halusi mitään pahaa. Tai jos halusi niin se on hänen asiansa. Tarvitseeko meidän ottaa sitä hänen pahaansa kannettavaksemme. Sen voi valita...